Elämänhallinta
on laji vaikea.
Joskus ei otetta mistään saa,
toisinaan tulessa tuhat rautaa.
Välillä paineet
lyö yli kuin laineet.
Lamaantunut perfektionisti
miettii miksi
ei voi olla tehokone toimiva,
vaan ihminen pienillä voimilla.
Mistä saisi energiaa suoraan suoneen,
jotta pääsis mukaan juoneen.
Ahmin, ryssin, jätän väliin, mokaan;
joskus liikaa dokaan.
Täydellinen pitäis olla,
toinen vaihtoehto on olla nolla.
Syyllisyyttä potien
masista, uupumusta vastaan sotien
koitan olla iloinen.
Haaveilen maasta lämpimästä,
vaan raha estää lähtemästä.
Mutta periksi anna en,
ahkeroin ja taistelen.
Olenhan mä sentään nainen,
vahva, herkkä – suomalainen.~Marjonet, Elämänkoulun eturintamalta –
