Kiitos ja kunnia
oli tuntea
heiveröisen hetken,
ikuisuudessa ohikiitävän,
sumuisena jo siintävän,
joka eläväksi kuvaksi piirtyi mieleeni ikuisesti.
Ne lausumattomat sanat,
jotka jäivät sanomatta;
tuolla ne leijuvat,
tuikkivat tähtinä,
silhuettina sille,
mikä jäi meiltä näkemättä.
Joo, olihan se tähtiin kirjoitettu
- tähdenlentoihin nimittäin.
Niin sinä päätit.~Marjonet, Elämänkoulun eturintamalta –
